|
|
Polyuretaanikemiaa
Polyeetterit, polyesterit, HR-vaahto ja Stylex
Pehmeän vaahtomuovivaahdon valmistus perustuu erittäin
reaktiokykyiseen di-isosyanaattiin. Ns.
polyadditioreaktioissa isosyanaatti (OCN-R-NCO) muodostaa
toisen pääraaka-aineen, polyolin (HO-R-OH), sekä veden
(H2O) että syntyvien välituotteiden kanssa polymeerin.
Nykyisessä polyuretaanikemiassa käytetään di- tai
polyisosyanaatteja sekä suurimolekyylisiä, OH-ryhmiä
sisältäviä yhdisteitä, ns. polyoleja ja näiden
ohella lisä- ja apuaineita, kuten katalysaattoreita,
paisunta-aineita, emulgaattoreita, stabilisaattoreita,
täyteaineita, väriaineita ym.
Kun isosyanaatin ja polyolin välinen reaktio johtaa
uretaanin muodostumiseen, saadaan isosyanaatin ja veden
reaktiossa, pysymättömän väliyhdisteen jälkeen ureaa
sekä vaahtoutumisen aiheuttavaa hiilidioksidia. Urea
reagoi taas uusien isosyanaattiryhmien kanssa muodostaen
polyuretaanipolymeeriä.
Kun polymeeri- eli muovireaktiot ovat tasapainossa
kaasureaktion kanssa, on tuloksena vaahtomuovi. Sen
mukaan, onko valittu eetteri- tai esterityyppinen
polyoli, saadaan vastaavasti joko eetteri- tai
esterivaahtoa. HR-tyyppisiä vaahtomuoveja
valmistettaessa käytetään modifioitua erikoispolyolia
ja kumimaisten vaahtojen valmistuksessa sekä polyolit
että isosyanaatti on erityisesti kehitetty ko. vaahtoa
varten. Kaasua syntyy sitä enemmän, mitä enemmän
vettä käytetään, jolloin saadaan kevyttä vaahtoa.
Vesimäärän avulla voidaan säätää vaahtomuovin
tilavuuspaino halutulle alueelle.
Aikaisemmin käytettiin veden lisäksi tilavuuspainon
alentamiseen alhaisessa lämpötiloissa kiehuvia
CFC-yhdisteitä, mutta niiden käyttö lopetettiin jo
90-luvun alussa niiden haitallisten
ympäristövaikutusten johdosta. Vaahdon valmistuksessa
käytetään myös erilaisia apu- ja lisäaineita.
Tällaisia ovat reaktioitten ohjaukseen käytetyt
katalyytit, vaahdon lysähtämisen estävät ja solukoon
säätelevät stabilisaattorit, palo- ja homesuoja-aineet
sekä väriaineet.
Vaahdotus tapahtuu erityisessä valukoneessa. Liikkuvan
kuljettimen päälle syötetään pohjapaperia ja
molemmille sivuille sivupaperia. Näin syntyneeseen
liikkuvaan paperimuottiin valetaan nestemäinen,
reaktiokykyinen raaka-aineseos, joka paisuu muutaman
metrin matkalla 30 - 50 kertaiseksi sen alkutilavuuteen
verrattuna. Valmis vaahtomuovi sisältää
tilavuuspainosta riippuen 95 - 98 tilavuusprosenttia
ilmaa, lopun 2-5 prosentin ollessa polyuretaanimuovia.
Lämpimässä vaahtomuoviaihiossa tapahtuu vaahdotuksen
jälkeen vielä erinäisiä hitaita reaktioita, joten
vasta valmistusta seuraavana päivänä vaahtomuovi on
kypsynyt leikkaamalla tapahtuvaa jatkojalostusta varten.
|
|
|